Villejä lupiineja.
Eilinen kääntyi kuitenkin positiivisen puolelle iltaa kohden ja on vain hyväksyttävä se tosiasia, että elo on vuoristorataa. Tiukkaa ylämäkeä ja liiankin liukasta alamäkeä, välillä mennään jopa tasamaata. Näin jos oikein herkkätunteiseksi herkeän, niin siinähän se elämän rikkaus on. Kuka nyt jatkuvaa tasamaalla jolkotusta pidemmän päälle jaksaisi?
Ihastelin tänään lasiesineiden kauneutta. Yksinkertaisia, mutta silti joka hörpyllä tunteita herättäviä, ovat nuo kirpputoriostokset, jotka takuulla kestävät aikaa. Sen on useampi vuosikymmen jo todistanut.
Eilen illasta saimme kylään aivan älyttömän herttasen pienen koiravauvan ja niin on tämän marjatan koirakuume noussut taas ihan uusiin sfääreihin! Lapsista nyt puhumattakaan. Siitäkin huolimatta, että tuo meikämartan läheskaima jännityksissään antoi suolen puhua sisätiloissa useammankin kerran.
Kesällä säästetään kukkakauppakuluissa ja poimitaan maljakot täyteen villejä lupiineja.
Villit lupiinit ovat kauniita ja pidän niiden tuoksustakin. On ihana, kun luonto on pullollaan kauniin värisiä kukkia.
VastaaPoistaMeillä on lupiineja myös ollut joka paikassa kunnes... yhtäkkiä ne rupesivat vain tuoksumaan kertakaikkisen voimakkaalle ja kaikki oli pakko laittaa ulos!
VastaaPoistaKauniita lasiastioita! mitä sarjaa on toisiksiylimmässä kuvassa oleva jalallinen lasi? :)Iskin silmäni niihin, mahtaako noita saada enään mistään?
VastaaPoistaTaija: Niin on! Pitää ottaa kaikki irti. :)
VastaaPoistaMyttyrällä: Meillä ottivat ja kuihtuivat niin, että uutta piti oll a heti keräämässä. ;)
Henna K: Se on Nuutajärven Pioni! Kertakaikkinen mun lempparikuppi, voisin tuijotella sitä aamusta iltaan. :) Kirppareilta löytyy, jos hyvä onni käy. Saattaa olla hinnakkaita tosin.