Taputan, taputan, selkääni mä taputan.

Siis aevan mahoton miten älyttömän ahkeran mielettömän reipas meikämartta oikeastaan onkaan! Tuosta nuin vaan vaivasen parin kuukauden suunnittelun ja huokailun jälkeen otti ja repäsi ja teki ihan armottoman keväisen siivouksen koko huusholliin. Aiaiai, tätähän nyt sitten hehkutellaan se seuraavat puoli vuotta sohvalla maaten ja fiilistellen, että onpa tässä vaan reipas emännys.

Oikeastihan sen tietää kaikki kansa, että jättimäiseen siivoukseen vaaditaan vähintäänkin ylenpalttinen siivousintoilu, järetön sotku tai parin kuukauden suunnittelu. Täällä syyt oli juuri nuo kaksi viimeksi mainittua mutta varsinkin se, että alakerta on nyt totaalisen purun kourissa ja porraskuilu pölyltä tukittu, joten vihdoinkin päästiin eroon kuukausia ympäri taloa velloneesta tomukerroksesta. Kellarissa on siis tätä nykyä todellakin tekemisen meininki.

Aurinko tulvii sisään aivan ite pestyistä puhtoisista akkunoista ja kalusteetkin lähtivät liikekannalle. Se on se vaihtelu, joka virkistää.