Neljä yötä jouluun.

On joulu, jouluaattokin melko pian. Ulkona orvokit kurottavat sinisin silmin kohti harmaata taivasta ja nurmikko vihertää kilpaa joulukuusen kanssa. Vain aurinko puuttuu, ja lämpö. Sitten olisi kesä.

Joulumieltä on kuitenkin jostain kumman syystä kertynyt tänä vuonna tähän taloon varsin runsaasti eikä se liene haitaksi ole. Korvatkoon se tuon lumettomuuden ja harmauden, joka ulkona vallitsee.

Postipoika se polkee hiki hatussa ympäriinsä ja jakelee laatikot täyteen kortteja ja paketteja. Tänään tuo hyväntahtoinen kuoma pudotti laatikkoomme hartaasti odotetun ite itelle ostetun joululahjan. Kirjan, johon tekisi mieli tarttua samantien ja ahmia se pariinkin otteeseen kannesta kanteen. Aion kuitenkin malttaa mieleni ja syventyä retroaarteiston maailmaan paremmin vasta joulunpyhinä.

Postilootaamme on taas tänä vuonna pudonnut toinen toistaan herttasempia kortteja. Kyllä se niin vain on, että tuosta vanhasta perinteestä on pidettävä kiinni, sillä mikäpä joulun toisi paremmin kuin ihan oikeat paperikortit. Kaikki toki jaksemisen rajoissa, joka vuosi ei tästäkään torpasta lähde maailmalle ainokaistakaan joulukorttia.

Toveri toi joulumuistamisena lasisen purkin täynnä kaurasuklaakeksejä ja joulukukka on aukaissut nuppunsa aattoa odottamaan. Tänään on viimeisten joululahjojen vuoro ja sitten onkin aika rauhoittua joulun viettoon. Toivotan täten siis kaikille teille kuomille

Hyvää ja rauhallista joulua!