Uusi harrastukseni kaipaisi ehkä jo vähän vaihtelua.

Täällä on vilissyt villatakkeja siihen malliin, että suurin osa teistä kuomista varmaan jo vieruksuu mokomaa sanaakin. Mutta meikämarttapa ei! Lievästi vienyt mennessään nuo villatakit. Ne kun ovat niin mukavaa pientä nyhertelyä ja silti samalla voi antaa ajatusten villisti laukata pääkopassa. Niissä on myös moniosaisina mukavasti vaihtelua, jotta ei tällainen hötkyilevä matamikaan ehdi vallan tylsistyä.

Tänään posti toi napit mustaan ja ruskeaan, jotka portailla kököttävien serkusten päällä nähdään. Koska tyttärelleni riittää varsin hyvin kaksi takkia tälle syksylle eikä poikakaan toista ehdi tarvita, onkin ilmassa mielenkiintoinen kysymys: kenen takkeja?

Harrastukseni kaipailee muka uusia haasteita, vaikka nämä takit niin mukavaa ajanvietettä onkin. Ehkä viisi takkia tälle syksylle on kumminkin riittävästi, sillä joku roti pitää lastenkin villatakkien määrän suhteen olla, pitipä tekijä sitten työstään miten paljon tahansa.

Ruskea ja musta on täten kaupan. Mustan koko on noin 80, siinä on tumman siniset napit. Ruskeassa, 86/92, on oranssit napit. Malliltaan takit ovat kapeahkoja ja ne on tehty Seitsemästä Veljeksestä. Ihan parilla kympillä nuo kaverukset eivät uusiin koteihin lähde, sillä melkoisestihan niihin uppoaa materiaalia ja aikaa.

Jos sinä toveri (tai joulupukki) kaipaat takkia, niin lisäkysymyksiä saa esittää ja kuvia toivoa sähköpostitse lisää! Mikäli takintarvitsijoita ei löydy, niin olkaapa kuulolla kummilasten äiteet - varottakaa lapsianne tulevana jouluna ainakin yhdestä tylsästä pehmeästä paketista.

EDIT: Ruskea takki on löytänyt uuden kodin!