Se on niin merkillistä tämä ihmisen elämä.

Täällä on joka paikka täynnä kangasta. Ja lankaa. Ja langanpätkiä. On surkeita kankaanriekaleita, kokonaisia metrisiä pätkiä ja vino pino neliöitä. Kyllä vain, meikämatami osaa ommella suoraa melko taitavasti, joten on erittäin kätevää erikoistua tilkkutöihin.

Tätä kirjoittavalla martalla on tapana jäädä koukkuun milloin mihinkin asiaan. Joskus hamassa menneisyydessä nuo pakkomielteet olivat huomattavan vahingollisia, kun näihin nykyisiin vertaa. Tämän hetken päähänpinttymiin lukeutuu tilkkujen leikkominen ja patalaput. Jos muuten, niin ainakaan patalappujen vähyydestä ei tämän talon ruoanlaitto jää kiinni.

Seinällä roikkuu papan vanha hiihtoneule, jonka siskonsa on taannoin omin herkin sormin veljelleen neulonut. Kertokaamme totuus: enää tuo uusi aarteeni ei pääse hiihtolenkeille mutta soisin sen kutittavan sen verran vähän, että se päällä olisi hyvä laskea pulkkamäkeä pienessä pakkasessa.

On tapahtunut jotain merkillistä.

Numero yksi: tomaatin kaveriksi tarkoitettu juliste tipahti heti kuvien julkaisemisen jälkeen, joten sillä on tuuraaja, kunnes saa kehykset.

Numero kaksi: remonttiblogissa ei ole tehty remonttia moneen kuukauteen mutta tänään siihen tulee muutos.

Numero kolme: viimeisen kuukauden aikana tämän sivuston päivittäiset sivulataukset ovat tuplaantuneet. Se on merkillistä. Se on myös varsin mukavaa mutta toisaalta on helppo joutua slaagin kouriin ja kohta suodattimen läpi ei pääse enää yksikään vähänkään henkilökohtaiselta tuntuva ajatus taikka kuva.

Tuosta edellämainitusta saattaisi jokin kyyninen kansalainen taikka taho ajatella, että siellä se sääliä huuteloo. Vaan niin huuteleekin mutta näin: Kakista kaveri kaiken kansan kuulolle kuka kumma kuoma karvaisilla käpälillä klikkaa kattomaan kotipalapeli-klokia? Aika hyvä koo-lause vaikka ite sanonki!