Ohita tämä teksti, mikäli silmäpussisi ovat sinulle rakkaat.

Tämän talon aikuisten sängyt muuttivat pari päivää sitten evakkoon työhuoneeseen, sillä makuuhuoneessa alkoi ankarat tapettikarkelot. Viimeisimmästä paperisodasta olikin vierähtänyt jo tovi ja muutaman minuutin ajan repiminen tuntui suorastaan mukavalta.

Tuleva uusi ja valkoinen huone on mielessä jo suunniteltu melko hyvin valmiiksi, toteutus vain vielä uupuu, sillä pelkkä tapettien repiminen suuresta tilasta ei ole mikään yhden illan juttu.

Tuosta mainitusta asiasta huolimatta on yksi materia, joka jo valmista huonetta odottelee: päiväpeitto.

Kuten jo aiemmin mainittua, niin tämä laiskahko martta saa silloin tällöin pakkomielteitä. Lisäksi tuolla pakkomielteellä on tapana lähteä vähän niinkuin käsistä, niin kävi myös tällä kertaa.

Oli kohtuullisen helppoa ja mukavaa leikata 120 neliötä. Oli myös kohtuullisen mukavaa ja rentouttavaa ommella niitä yhteen ensin 12 neliön riviksi ja sitten 8 riviä toisiinsa kiinni. Sen jälkeen homma alkoi maistua pakkopullalle. Kaksi viimeistä riviä ja kaikki sen jälkeen tapahtuva toiminta alkoi tuntua hermostossa.

Mutta niin vain kävi, että kaikki se tuntien leikkominen ja ompelu lopulta päättyi. Tänään vastaanotin palkinnon Euroopan suurimmista silmäpusseista ja suljin ompelukoneen hyvin vankasti lukkojen taakse vähintään seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.