Joulukalenteri, luukku 10.

Jäkälää. Siinäpä vasta sana, kun oikein alkaa asiaa ajattelemaan! Tuossa jokunen viikko sitten kuitenkin kaivoimme pihavarastosta sinne aiemmin jemmatun jäkälän, sekä hieman oheistarpeistoa. Tuona päivänä koimme marraskuulle kovin erikoisen valoilmiön, kun aurinko intoutui kurkkimaan alas mustaan maailmaan oikein useampaankin otteeseen. Aurinko, jos nyt kuulet tämän, niin uusintaa odotellaan! Kyllä valoa kaipaa tämä tunhuaivoinen sielu.

Hieman lähti kyllä nyt aiheesta, joten palatkaamme jäkälään. Tuona aurinkoisena päivänä varastosta kaivettiin siis jäkälän lisäksi myös kanaverkkoa. Tarkoituksena oli saada aikaiseksi jonkunsorttinen, pyöreä jäkäläjuttu, jonka voisi ripustaa piharakennusta koristamaan.

Niinpä kanaverkosta leikattiin ronskista palanen, jonka sai muotoiltua ympyräiseen muotoon.

Jäkälästä revittiin pikkusia paloja, joita tökittiin pallukan koloihin. Neljävuotias näyttää tuosta mainitusta toimenpiteestä mallia yllä omalla, hieman lituskaisen oloisella kanaverkkohäkkyrällään.

Materiaali loppui hieman kesken, joten aika paljon jäkälää kannattaa varata tällaistan palleroa varten. Tarpeiston määrä riippuu toki myös siitä, minkä kokoista koristusta on tekemässä. 

Oikein kun jaksaisi, niin koristaisi palloa kauniiksi. Toisaalta tykkään siitä kyllä tuommoisenaankin, koska kuten tässäkin blogissa on sen sata kertaa todettu; yksinkertainen on kaunista!