Päivän sukkamuotia.

Eriparisuus on in. Tai ainakin niin uskottelen itselleni, kun puikoilta vääntäytyi lumipyryisen joulukuun päivän ratoksi taas yksi pariton sukka. Uskokaa tai älkää, niin kyllä niille kaikille nurkassa majaaville parittomille raukoillekin saadaan toveri vielä tässä joulukuun aikana. Vannon, ja uskoo ken tahtoo.

Ensin Terhi teki aivan uskomattoman maukkaan Marimekkotakin, sitten Hanne takista intoutuneena neuloi kertakaikkisen sympaattiset Marisukat! No pakkohan se oli sitten omakin versio kyseisistä sukista vääntää, koska villasukkia ei kai voi ihminen konsaan liikaa omistaa. 

Koska lankapussista löytyi värejä tasan kaksi, niin niistä sitten piti sukka kutoman. Lanka riittikin niukin naukin ja toista sukkaa varten pitää lähteä lankakaupoille. Otin kuviot raakasti ja lähes kopiona Hannen sukista, kiitos ja anteeksi. Kaiken muun koitin paperille vääntää rautalangasta, että itse neulominen sujui mahdollisimman leikiten. Ja sujuihan se, talo on kuin pommin jäljiltä, astiat odottelevat tiskikoneeseen pääsyä ja pyykkivuori viikkaajaa. Mutta pääasia, että on sukka!