Eilen sen keksin.

Aivan meinaa jännittäväksi mennä tämä elämä. Eilen meinaan keksin, että aivan älyttömän monta vuotta keittiön peräseinällä pönöttäneen hyllyn voi välillä ottaa pois ja keksiä tilalle jotain uutta.

Sekin huomattiin, että tuollainen kolmessa kerroksessa oleva hylly vetää ihan järettömän määrän kampetta! Muun muassa sen ylimmäisenä keikkuneen jo elämänsä ehtoopuolella olevan viherkasvin, jonka hävittämisestä mieheni tietyin väliajoin vihjaili mutta joka siitä huolimatta asusti hyllyssä, koska hyvinhän se tuonne mahtuu.

No eilenkö sitten aivan ranttaliksi pistin ja ostin itselleni vähän myöhäiseksi syntymäpäivälahjaksi Arabian Ida-lautasen, joka on kertakaikkisen täydellinen lautaseksi. Nimensä on peräisin Idalta, joka oli ensimmäinen nainen töissä Arabian tehtaalla. Näin ainakin muistan lukeneeni. Vasemmalla puolella asustava aurinkoinen Ulla* on samaa sarjaa ja kolmas kaveri rompetorilöytö. Myös partaukkeli majaili seinällä piristäen sinivalkoista ystäväpiiriään persikkaisilla poskillaan mutta paljonko me toisiamme tunnemme? Tuo herttaisa setä nimittäin itsetuhoisesti heittäytyi seinältä alas yön pimeinä tunteina ja täytyy todeta, että pikkasen surettaa, sillä se kuoma oli niin mukava matkamuisto oikein ikimuistoiselta Kööpenhaminan matkalta. 

Lautasseinä on vielä raakile, sillä uusia kavereita muuttakoon taloon pikkuhiljaa. Ehkä tänään vietettävän hääpäivän kunniaksi saisi taas hankkia uuden? Tai vaikka kaksi, sillä ei ole ihmisen - eikä lautasen, hyvä olla yksin.

* Tuote saatu blogin kautta