Pari vuotta sitten päätin innosta vinkuen aloittaa pienimuotoisen päiväpeiton neulomisen. Hankin käsiini melkoisen laajan valikoiman erinäisiä lankoja ja rakkoja uhmaten tohotin palasen poikineen. Melkoisen epämääräisiä niistä könsikkäistä tulikin, osaan näppärästi hujautin huojuvalla käsialalla lapsoseni nimikirjaimenkin.
Tämän vuoden alussa muutimme taloutta ja yllättäen löysin erään pussin pohjalta epämääräisen kasan jotain neliskanttista muistuttavaa villajätettä. Siellä se lepäsi palasissa - vauvani päiväpeitto.
Nykyään tuo vauva on kolmevuotias nuorukainen. Heitin reikäiset neliöt jonkun palelevan linnun iloksi kaatopaikalle.
Kiitos kirpputori, 8e.
Meillä on jäljellä mökillä muutama tuollainen palapäiväpeitto, jotka isomummoni kutoi sodanjälkimainingeissa jämälangoista. Poimi kuulemma kaikki langanpätkät kadultakin...
VastaaPoistaWau mikä löytö!! Minä löysin vappuaattona valkoisen virkatun pitsi-ihanuuden. Kuvaa siitä ei vielä ole saatu. Mutta oli omiin tarkoituksiini täydellinen. Hinta tosin oli moninkertainen vaikkakin siis kirppikseltä 35 €. Aion kyllä postata, se kruunaa vielä keskeneräisen makkarimme.
VastaaPoistaHeidi: Vau, miten hienoa, että niillä peitoilla on tarina! Olis melko makiaa kuulla tämän peiton tarina. Koskapa en tiedä, niin voinhan ainakin kuvitella siihen liittyvän jonkin romanttisen ailahduksen. ;)
VastaaPoistaNoora: Joskus sitä raskii panostaa käytettyynkin, jos oikein natsaa. Pistähän kuvaa kehiin. :)
Hieno!:)
VastaaPoistaMinä käsitin, että tuo on se peitto, jonka sää oot tehny ja heitit roskiin. Olin raivon vallassa, ja ihmettelin, että mitä kummaa tuo kirppariviittaus tuola lopussa tarkottaa.
VastaaPoistaNo, hitaallakin sytytti viimein... :D
Tuo on kyllä HIENO!! Olisin minäkin maksanut jos on mieluinen!:)
VastaaPoistaOoh, tämän tarinan olisin voinut itsekin kirjoittaa. Tosin minulta tipunen olisi saanut pelkät langat. :)
VastaaPoistaVirpi: On se, eikä tullu rakkojakaan. ;)
VastaaPoistaTuuli: Ei se mitään. Ehkä kestän tämän asian, kerta lopulta sentään tajusit. :-D Ei sitä aina ihminen voi olla ihan kärryillä, niin se vaan elämä menöö!
Enni: Olisin voinu maksaa enemmänki. :)
Ilse: Mainittakoot, että ei niitä valmiita ruutuja kovin montaa täältäkään löytyny... x-)
Ihan loistavan upea! Just tuollainen boheemin huolimaton, jonka minäkin ottaisin sänkyä koristamaan.
VastaaPoistaKotilo: Juuri sitä. Piristää oivasti mustaa ja valkoista.
VastaaPoistatäällä yks melkein kateudesta vihreä... :) ihana!!! :)
VastaaPoistaToi matto on IHANA! Pitääpä ehkä ryhtyä hommiin..
VastaaPoista