.

5/31/2012

Muijattaa.
On kesä ja ulkona asteita kymmenen, vähän jopa alle. Se ei silti estä ompelemasta kesäleninkejä.
Taannoin päätin, että jos joskus omaan tyttären, niin hällä tulee oleman mekkoja kaapit pullollaan. Talvella sain myös päähänpinttymän itse ommelluista kesäleningeistä. Oli siis opeteltava.

Postipoika toi alkuviikosta Mekkotehtaan tätien ihanan uuden mekkokirjan. Sain selata kirjaa jo ennen kuin se ilmestyi kauppoihin ja pakkohan se oli saada myös omaksi. Kirjassa on monta herkullista mekkoa mutta niiden lisäksi myös kaavoja ja ohjeita niin nuken mekkoon, pehmoleluihin ja kangaslaukkuihin kuin myös limsakorin nikkarointiin. Aivan makonen kirja lapselliselle ihmiselle.

Kyllä tytön on hyvä aina muutama hörselö omistaa, joten tämä martta päätyi kokeilemaan yllänähtävän mekkomallin ompelua. Kaavat ovat uusi asia tälle matamille, sillä takkien ompelun lisäksi en moisia ole kuunaan käyttänyt eikä vaateompelu muutenkaan ole kovinkaan pitkissä kantamissa. Täytyy todeta, että viiden tunnin vääntämisen ja monen monituisen purkusession jälkeen olin valmis luovuttamaan ja morkkaamaan tätejä huonosta ohjeistuksesta. Oranssinen leninki sai toimia testikappaleena.

Eilen läksin kangasta ostamaan. Muijaan päätyminen tulee tuskin kenellekään yllätyksenä. Tällä kertaa kyttäsin ohjeet kirjain kirjaimelta ja huomasin, että huonon ohjeistuksen sijasta syy saattoi hyvinkin olla tämän emännän luetun ymmärtämisessä. On nimittäin niin, että kun tuota taitoa on jaettu, niin meikämartta ei ole varmastikaan töröttänyt lähelläkään jonon alkupäätä.

Seuraava mekkomalli on katseltuna ja kangas hankittu. Kesäleninkejä ei voi koskaan olla liikaa. Helteitä odotellessa.

5/30/2012

Ja aivan pian onkin jo kesäkuu.
Positiivinen elämänasenne on kunnioitettava asia. Tuo mainittu taito on perin tärkeä, jotta elämä olisi mukavaa ja varsinkin positiivista. Että pystyisi näkemään asioista ne paremmat puolet, edes suurimman osan ajasta.

Positiivisuus on lähtenyt tästä talosta lipettiin viikkoja sitten. Sellainen perusasenne siis. On kauhean vaikea ajatella asioita hyvältä kantilta mutta sitäkin helpompi siltä nurjalta puolelta. Tälle asialle olisi tehtävä jotain ja pikaisesti tai tämä matami muuttuu lopuksi elämää nihkeäksi naakaksi, joka nasaaliäänellään marmattaa ympärilleen jatkuvaa negatiivista oloa. Kesä ja loma tulee tosiaan tarpeeseen.

Viime viikolla on istutettu pensaita, kasteltu kukkia, pukeuduttu mustiin ja hyvästelty vapisevin jaloin pieni enkeli, saatu toverin varastosta pyöreä pöytä keittiöön kesäpöydäksi, löydetty kirpputorilta kukallinen lautasaarre, syöty jäätelöä ja ommeltu yksivuotiaalle kesämekko.

Kahden yön päästä on kesäkuu. Odotan kesän telttaretkeä, lämpimiä vesiä ja mielen aurinkoa.
Fiskars-arvonta on suoritettu arvontakoneen avustamana.
Kiitos kaikille osallistumisesta ja varsinkin vastauksistanne! Onnekkaat voittajat ovat numerot 43 ja 63, jotka ovat usean tarkistuslaskennan jälkeen seuraavat kaksi toveria:

Anna,
joka kirjoitti:

"Mukavinta puutarhanhoidossa on nähdä miten mullan alta sittenkin nousee pieni hento varsi, vaikka luulin ettei niin tulisi taaskaan käymään. Ja tietenkin parasta on myös alkusyksy, kun pääsee nauttimaan puutarhan sadosta kaikessa maistuvuudessaan.

Oikea kastelu on tärkeää, mutta mielestäni aika haasteellista. Sanon siis sen."


Tanssiinan Anne,
joka kirjoitti:

"Mukavinta on nähdä heti ja välittömästi kättensä jälki, ja seurailla pihan muutosta joko sitten ihan vaan sivusta katsellen tai niin, että siihen on jotenkin vaikuttanut omilla sormillaan.

Haastavinta on vasta-alkajana oppiminen, löytää joku logiikka sille, miksi ja milloin asioita pitäisi puutarhassa tehdä ja milloin ei. Ja tekemisten priorisointi."


Sähköpostini vastaanottaa  mielellään voittajien osoitetiedot, jotta ne saadaan välitettyä eteenpäin sahatehtaaseen ja sitä myötä puutarhatyökalut uusille omistajilleen.

Onnea voittajille!

5/24/2012

Taitaen tehty.
Tyhjyyttään kumiseva päänuppi kärsii mielikuvituksen puutteesta, muistamisongelmista ja varsinkin älyn lamaantumisesta. Haluamme uskoa, että kesäkuu toisi helpotuksen ja edes lievän laskun silmäpusseille.

On siis verrattain mukava, että sellaiset ihmiset kuin Iris Taitaen tehty-verkokaupasta haluavat piristää tätä marjattaa kuin myös teitä muita ehdottamalla arvontaa suomalaisen käsityön merkeissä. Puu, kotimaisuus ja käsityö. Siinä kaksi kovaa koota ja yksi pehmeä pee, jotka majaavat varsin lähellä tämän maamon rintapieltä.

Formula-auto on kotoisin Tuffan verstaalta ja se on ollut leikeissä mukana sangen ahkerasti. Tuffa on eläkkeelle jäänyt ja nikkarointiin koukkuun jäänyt käsityöläinen, joka aloitti puulelujen tekemisen ensin omille lapsenlapsilleen mutta pian huomasi nikkaroinnin olevan enemmän kuin harrastus. Tuffan kotisivut löytyvät täältä, josta löytyy lelujen lisäksi myös vaikkapa varsin oivallisia vanerisia puunkantotelineitä.

Keksi formulakuskille nimi ja voita itsellesi kuvanmukainen kaara kuskeineen!
Kirjaa vastauksesi ylös tämän postauksen kommenttilootaan ja olet mukana arvonnassa. Voittaja arvotaan 30.5 ja palkinto postitetaan voittajalle suoraan Tuffan verstaalta.

Onnea arvontaan!

Arvonta on päättynyt! Kiitos osallistuneille!
Miten naiset saadaan rautakauppaan?

Tämä harrastus on tuonut mukanaan monenmoista mukavaa tämän kotomaamon elämään. Yksi mielenkiintoisimmista on ollut yhteistyö K-raudan neuvonantajana, jossa sain olla mukana kahdeksan muun herttasen blogitätykän kanssa.

Yhdeksän salamyhkäistä emäntää hiiviskeli alkuvuodesta ympäri maamme K-rautoja. Kamerat lauloivat ja muistiinpanoihin kertyi suoraa puhetta, risuja ja ruusuja. K-rauta ja asiakasymmärrystoimisto Kopla Helsinki halusivat selvittää, miten kehittää K-raudan miehistä maailmaa naisten kannalta houkuttelevammaksi sekä pitää ketjun tarjonta jatkossakin kiinnostavana.

Varsin lumisena alkuvuoden päivänä kokoonnuimme yhteiseen tapaamiseen miettimään, miten nainen saataisiin rautakauppaan.
Valitsimme ketjun valikoimasta 10 monipuolista ja muokattavaa tuotetta, joita voi käyttää luovasti ja rohkeasti sisustamisessa. Ehdottomiin suosikkeihini noista 10 tuotteesta lukeutuu loistoidea saunanovenvetimen muuntumisesta ripustimeksi. Uusi tuleva eteinen haikoaa näitä palluroita seinälleen varsin ankarasti!

Kampanja on käynnissä K-raudoissa ja sisustuslehdissä ympäri maan touko- ja kesäkuun ajan. Kampanjan myymälämateriaalien ja printtimateriaaleissa näkyvien mainosten takana ovat Musta tuntuun Jonna, Kettukarkin Maire ja Kahden suoran Laura.

Projektissa mukana olleet sisustus- ja lifestyleblogit:
Bambula
Kahden suora
Time of the Aquarius
Musta tuntuu
Kettukarkki
Valkoinen Harmaja
Vihreä talo
2h + k
Kotipalapeli

Kuvat: Jonna Hietala

5/23/2012

Tämä kuun loppu tulee jatkumaan tämän blogin osalta arvontojen ja muun infon parissa. Olkoon tämä loppukuu teidän, arvon toverit, sillä eiköhän tämän marjatan mutinoita ole tämän kuun osalta kuunneltu jo vähintäänkin tarpeeksi.

Tällä kertaa arvotaan puutarhatyökaluja.
Fiskars tahtoo lahjoittaa kahdelle tähän postaukseen vastauksen jättäneelle kuvassa nähtävän puutarhasahan. Tuota sahaa on saatavilla kolme eri versiota, suuri, pieni sekä puutarhurin saha, ja se käy oivasti myös retkelle mukaanotettavaksi, sillä terän saa kätevästi vedettyä sisään.

Fiskars Xtract™ sahat ovat loistava lisä Fiskars X-Sarjan kirveiden rinnalle, leikkaamaan ja karsimaan tuoreita puita ja oksia.
Fiskars Xtract™ -sahan sisään vedettävän mekanismin ja kiinteän vyölenkin ansiosta sahaa voi kantaa ja säilyttää turvallisesti. Sahan kaksoishammastus on tehokas ja tekee tuoreen puun sahaamisesta vaivatonta.
Ergonomisen muotoilun, sormisuojan sekä tukevan SoftGrip™ kädensijan ansiosta Fiskars Xtract™ sahat tarjoavat leikkuuvoimaa pienessä paketissa.

Kysymys kuuluu näin:
Mikä on mukavinta puutarhanhoidossa? Entä haasteellisinta?

Vastaamalla kysymykseen tämän postauksen kommenttilaatikkoon olet mukana Fiskarsin puutarhasahan arvonnassa. Saha postitetaan suoraan valmistajalta kahdelle onnekkaalle voittajalle. Arvonta suoritetaan keskiviikkona 30.5.

Onnea arvontaan!

Arvonta on päättynyt! Kiitos osallistuneille!

Kuva: Fiskars

5/22/2012

Arvottu on!
Onnetar arpoi arpakoneen suotuisalla avustuksella Kauniste-pyyhkeelle uuden omistajan. Jokaiselta kommentoijalta on laskettu mukaan yksi ääni ja uuden keittiöpyyhkeen onnekas omistaja on

Elina,
joka kirjoitti
"Mun lemppari on punainen Keittiössä!"

Ottakoon onnettaren suosikki yhteyttä tämän blogin kirjoittajaan sivupalkissa näkyvän osoitteen kautta, jotta saadaan pyyhe oikeaan osoitteeseen.

Kiitos osallistuneille!

Tulevan kesän ja toukokuun viimeisten päivien kunniaksi tiedossa lähipäivinä lisää arvontaa, joissa mukana muun muassa jotain lapsille, jotain puutarhaan ja jotain kesäkeittiötä piristämään. Tässä hiljaisessa nupissa ei näinä päivinä pyöri oikeastaan yhtään mikään, joten on oiva aika panostaa arvontoihin. Tämä tiedoksenne toverit!


5/21/2012

Voikukkien aikaan.
Toukokuu ei ole kohdellut silkkihansikkain tänä vuonna. Aurinko ja voikukat eivät ole kyenneet edes yhteisvoimin piristämään tätä mustanpuhuvaa maamoa, joka on viime viikot kasvatellut silmäpussejaan ja vaeltanut ympäriinsä kuin mikäkin harmaanaamainen haamu.

Viimeisin viikko on ollut yhden positiivisehkon päivän jälkeen todella laahaava. Meikämarjatan lähipiiri on joutunut kärsimään jatkuvaa valitusta aiheesta ja varsinkin aiheen vierestä. Ukkospilvi on väijynyt nurkan takana ja mahdollisen pienen leppoisan hetken jälkeen emännän silmäpussit ovat taas alkaneet viuhua milloin ketäkin parkaa lähimmäistä kohti varsin uhkaavasti. Positiivisinkin toveri on lannistettu muutamalla sapekkaalla elämänviisaudella ja osa läheisistä on mitä luultavimmin muuttanut tämän martan nimen kohdalle puhelimeensa tikkukirjaimin ELÄ VASTAA.

Kerronpa nyt teille, piinatut toverini, että jopa on vaihtunut ääni nasaalin rintapielessä. Tänä aamuna kaikui hartaana luonnon kutsu, oli lähdettävä retkelle. Evääksi riitti vesi ja popcorni ja suunnaksi otettiin vanha tuttu lintutorni ja sen lähimaasto. Tuo paikka vei  taannoin myös syksyahdistuksen muihin maisemiin.

Maalla on mukavaa. Jo ensimmäisellä askeleella sen huomasin. Linnut lauloivat, aurinko paistoi, maa tuoksui ja kengänpohjiin tarttui kuralillua. Kesä astahti sisään väsähtäneeseen päänuppiini ensi askelmalla. Se ei kysellyt tai pahoitellut viivästymistään. Se vain asettui taloksi. 

Tänään paistaa aurinko, ja minä haluan uskoa kesään.

5/15/2012

Tänään ajattelin jorinoida lampuista.
Jos vaatetuspuolella kenkäkaupat ovat ne, jotka vetävät erityisesti tätä marttaa puoleensa niin sisustusasioista puhuttaessa ei voi missään nimessä vähätellä valaisimen merkitystä ihmisen elämässä. Ei ainakaan tämän emon kohdalla. Valaisimet, eli näin maalaisten kesken myös ihan vaan lamput, ovat vain niin kertakaikkisen sympaattisia ja herkästi muokattavia kapistuksia, että niistä ei voi olla pitämättä. Tänään tahdon jakaa kanssanne tämän talon lamput, ihan vaan tiistain kunniaksi.

Keittiön katosta killuu kahdenlaista lamppua. Keltavartiset toverit ovat Muuton E27 nimeltään. Ne roikkuvat tiskialtaan molemmin puolin ja ovat päivästä toiseen aina vain yhtä herttaset kaverukset. Lamput on hankittu viime keväänä Finnish Design Shopista ja vaikka väreissä on mitä valita, niin keltaiset oli saatava. Päätös oli oikea, sillä kyllästymistä ei ole havaittavissa. 
Yki Nummen Lokki löytyy varmasti niin monesta suomalaiskodista, että se ei liiemmin esittelyitä kaipaa. Lokki suunniteltiin 1950-luvulla mutta sen eleetön karisma ei ole karissut vuosien saatossa mihinkään. Tuo valkoinen liitelijä killuu keittiön pöydän päällä ja on monien vuosien haikailun onnellinen lopputulos. Tämä on takuuvarmasti talon lampuista se, josta ei luovuta ikinä. Lokki liiteli taannoin taloon Kodin Ykkösestä ja on muuten tällä hetkellä putiikin verkkokaupassa taas samaisessa alessa kuin tuolloin muinoin kun se tähän taloon hankittiin. 
Työhuoneen katosta roikkuu talon uusin lamppu. Tuo minttuinen hattara, joka vasta muutama päivä sitten uuteen asuunsa muokattiin. Alunperin lamppu työntyi kirpputorin kautta ovesta sisään nuuskan ruskeana ja perin apaattisen oloisena. Minttu teki toverille ihmeitä ja lampusta tuli varsin makonen. Maalin sävy kulkee Tikkurilan värikartassa nimellä Capri, mikäli oikein muistan.
Työpöydällä töröttää sorjajalkainen pöytävalaisin, joka on peräisin Ikeasta. Lamppu ajaa loistokkaasti asiansa näppäimistön valaisijana.

Kirjahyllyn edessä seisoo siamilaiset kaksoset, joilla on yhteinen varsi ja kaksi yhtä valotonta päätä. Tämä kaveri raahattiin kirpputorilta kotio ja se sai armottoman putsausoperaation jälkeen uuden elämän työhuoneen nurkassa. Tätä nykyä valaisin on toimintakyvytön, joten se ikäänkuin vain hengailee ja luo tilaan tunnelmaa silkalla ryhdikkyydellään.
Makuuhuoneessa ompelupöydän päällä roikkuu erään valaisimen runko. Kierrätyskeskus antoi kahdella eurolla erityisen ison mutta ruman lampunvarjostimen, josta kavereitten oppien mukaan revittiin kukkaset päälliset irti ja jonka rungon meikämarjatan mies autotallissa maalasi haluamansa väriseksi. Väri oli aiottu kalan narraamiseen tarkoitettujen vermeitten maalaamiseen, joten tätä nykyä  tässä talossa ei syödä kalaa mutta lamppu kuitenkin saatiin. Seinällä roikkuu Clas Ohlsonilta hankitut mustavalkoiset koristevalot.
Makuuhuoneen vaatehuonepuolta valaisee kaksi lamppua. Toinen katossa oleva on jonkin herttasen mummelin kirpputorille viemä koristeellinen lasivalaisin ja maksoi viisi euroa. Seinälle on ruuvattu K-raudasta hankittu kellarivalaisin, hinnaltaan ensin mainitun valaisimen luokkaa. 
Sängyn päädyssä on kaksi lempiystävääni, keltaiset hekin.
Seinälamput olivat kovasti mietinnässä remontin aikana ja nämä kaksi kaverusta iskivät sen verran ankarasti materialistiseen puoleeni, että asia oli sillä selvä. Nuo toverit löytyivät Perobasta ja uskon, että ovat hintansa väärti, sillä harva lamppu on saanut aikaan moisia tuntemuksia tämän maamon rintapielessä. Harkitsin jopa ottavani valaisimet yöksi kainalooni ennen remontin valmistumista mutta se olisi saattanut mennä hitusen liioittelun puolelle.
Muokattavissakin on, sillä mikäli keltainen alkaa kyllästyttämään voi päälle kätevästi suhaista uuden maalin. Myös nämä toverit tulevat pysymään tämän emännän hallussa ikuisesti. 
Lastenhuoneen katossa roikkuu euron hintaan siskon kirpputorikasasta pelastettu kehikko, johon on lisätty keittiön keltaisista lampuista ylijäänyttä johtoa sekä hehkulamppu.
Sienilamppu oli ensimmäinen uusi esine juuri valmistuneeseen lastenhuoneeseen. Se on toiminut mainiosti lukulamppuna nuorelle miehelle, jonka pitää ennen nukahtamista saada hieman aikaa lueksia Aku Ankkaa. Lampusta tulee mukavan pehmeä punertava valo. Sieni on kotoisin Kaunis Pieni Elämä-shopista.
Käytävän lamput ovat olleet talon eniten etsityt valaisimet, sillä varsinkaan sorjia kattokilluttimia ei vain tuntunut millään löytyvän järkevän alhaiseen hintaan. Valaisimien piti oleman tarpeeksi vähäeleiset mutta silti arvonsa tuntevat. Siinä vasta haastetta yhdelle pienelle lamppuparalle. Lopulta plafondit löytyivät Kodin Ykkösestä mutta tiedä häntä ovatko enää valikoimissa. Muistaakseni olivat nimeltänsä Elmo. Lampun kupu on ohutta valkoista lasia.

Seinävalaisimet on huudettu nettihuutokaupasta mutta alunperin ne on Habitatilta ja tilattu Stockmannilta. Seinävalaisimet tuovat mukavan pehmeän valon käytävälle ja ne onkin huomattavasti enemmän käytössä kuin  saman tilan räväkämmin valaisevat kattolamput.
Olohuoneen ensimmäinen lamppu oli Clas Ohlsonin pallohehku roikkumassa kirpputorilta löydetyissä ja maalatuissa sarvissa. Tämä valaisin on vaatimattomampi yksilö keittiön keltaisiin verrattuna mutta ajanut asiansa aivan loistokkaasti.  
Mahtaakohan joku vielä muistaa olohuoneen lampun, josta taannoin jorisin? Kyseessä oli eräs herttaisa kirpputorilta löytynyt yksilö, joka oli ehkä kevyesti mummo mutta silti kovin sympattinen.

Lamppu killui sitkeästi narun varassa katossa puolisen vuotta. Parin kuukauden välein tiedustelin lamppua vihaavalta puolisoltani varovasti, että josko siihen voisi pikkuhiljaa kytkeä sähköt. Vastaus oli kerta toisensa perään tiukka ei mutta päätin olla sitkeä. Toisinaan äkäsenkin marjatan on vain kuitenkin kertakaikkiaan luovutettava, sillä liiallinen painostus saattaa kolahtaa lopulta omaan nilkkaan. Niinpä lamppu laskettiin hellästi katosta ja kiikutettiin kodinhoitohuoneen kaapin päälle pölyttymään.

Sille toverille kävi kuitenkin onnellisesti. Tuo mummeron taannoin kirpputorille kantama lamppu pääsi nimittäin pitemmälle kuin olisi voinut itse kuvitellakaan. Eräs vierailulla ollut naikkonen ihastui meinaan lamppuun siinä määrin, että kuskasi sen kotiinsa Lontooseen. Siellä kaukana se pitsinen toveri nyt killuu ja opettelee omistajansa opastuksella uutta kotokieltä. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Olohuoneen katossa roikkuu tätä nykyä vaalea yksilö, joka on peräisin Ikealta. Korituolin vieressä töröttää samaisesta putiikista kotoisin oleva jalkalamppu.

Näin on tämä emännys kirjannut ylös kaikki talon lamput. Tämä on tehty, jotta muistaisimme, että lamppuja voi vallan hyvin tuunata itse tai sitten niitä voi armastaa siinä määrin, että maksaa suurehkon rahasumman pikkuhiljaa kerätyistä pennosistaan koska tietää, että tuota yksilöä tulee kiikuttamaan lopun elämänsä kodista toiseen. Lamputkin voi olla ystäviä.

Kesä!
Tänään pitkästä aikaa tuntuu, että elämä kantaa. Viime kuukaudet rintapielessä asunut huoli muuttui tänään huojennuksen helpottuneeksi läikähdykseksi. Tänään iloitsemme pienestä potilaasta, auringon tuoksusta iholla, naapurin kummitytön ensimmäisestä syntymäpäivästä ja tienpientareen valkovuokoista. Tänään on aihetta iloon ja sen toivotaan kantavan tulevien, raskaittenkin viikkojen ylitse.

Olkoon tänä päivänä myös aika arvonnan! Täten onnetar arpoo kaikkien tähän postaukseen jälkensä jättävien kesken Kaunisteen keittiöpyyhkeen.

Osallistu arvontaan näin:
Kirjaudu sisään tunnuksillasi. Klikkaa itsesi Finnish Design Shopin sivuille ja valitse suosikkisi Kaunisteen keittiöpyyhkeistä. Kirjaa eniten kolahtavan pyyhkeen nimi tämän kirjoitelman kommenttisarakkeeseen ja olet mukana arvonnassa. Muista ilmoittaa pyyhesuosikkisi, vain silloin olet mukana kilvassa. Arvonta suoritetaan tasan viikon kuluttua, tiistaina 22.5.

Onnea kaikille arvontaan! Tuokoon kesä meille kaikille kaikkea hyvää!
Kuvat: Finnish Design Shop

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT,
KIITOS OSALLISTUNEILLE!

5/13/2012

Kenkä.
Sanana hauska. Jalassa tarpeellinen. Tavarana houkuttava.
Joskus on onnekas olo, kun tämän harrastuksen myötä voi saada itselleen jotain hartaasti himoamaansa ja oikeasti kolahtavaa. Kun eco bohemian tätin yhteistyökysely sähköpostiini napsahti, niin mietin tarjousta noin sekunnin. Että kyllä, tahon kengät!

Valitsin Swedish Hasbeensin kevään valikoimasta kesäksi sandaalit,  jotka sopivat moneen tilanteeseen ja tilaisuuteen niin mallinsa kuin värinsä puolesta. Tänä keväänä on runsaasti ylitetty puukenkää, eikä suotta! Jalassa se on tukeva ja pätevä, aivan kuin sitä ei olisikaan. Ei niillä välttämättä juoksulenkille kannata lähteä mutta muuten ihan mihin vain, sillä nämä klopottimet istuvat tällaisen lättäjalankin jalkaan kuin itsekseen. Eikä korko huimaa tennarikävelijää, ovat meinaan kertakaikkisen jämäkät ja helposti kävelytettävät popot.

Eco bohemia pyrkii tarjoamaan laadukasta ja ajatonta, eettistä ja ekologista naisten ja lasten muotia kuluttajalle.


MAKING LIFE BETTER WITH INSIGHT AND INSPIRATION
eco bohemia strives to offer high quality, timeless, ethical and ecological fashion and childrens products to the eco-conscious consumer. We believe that well designed, beautiful products stand the test of time. We only sell products we truly believe in, which we have tried and tested and buy for ourselves and our own children.
All in all our mission is to promote a lifestyle choice that supports the planet and its people.

Käykäähän tutustumassa! Go and check it out!

5/12/2012

Minttu minussa.
Tämä marjatta täällä on kallellaan minttuun, kuten kevääseen kuuluu. Aivan täysin kohilleen ei mennyt eilinen maalivalinta, sillä oikean sävyn löytyminen ilman mallikappaletta on monasti melkosta arpapeliä. Maali on ehkä tilppasen enemmän mintunsininen kuin vihreä, mutta onneksi se ei ole kovin suuri murhe tässä elossa. 

"Löysin lampun, joka on niin ruma, että sun on pakko tykätä siitä", sanoi maamoni ja oikeassa oli. Lamppu oli kertakaikkisen synkeä mutta se henki ensivilkaisulta runsasta potentiaalia ja ensisilmäys on monesti se, jonka perusteella päätökset tehdään. Kannatti vilasta sen ekan kerran, sillä syvä rakkaussuhde muodostui lampun ja meikämarjatan välillä sillä silmänräpäyksellä. Samalla vilkaisulla oli myös selvää se, että minttua tuo toveri vain kaipaa. Kuoma killuu nyt työhuoneen katossa, voi paksusti ja näyttää ihan karamelliltä. Kiitos mamalle makiasta.

Viime yönä kaivelin kaapin perukoilta ja pihan nurkilta ympäriinsä lojuvat peltipurkit, pilttipurkit, lasipurkit ja muun sekalaisen ruukkujoukon. Myös kierrätyskeskuksesta löytynyt puutappipussi sai kyytiä. Osa pääsi samantien pensselin alle ja aamuksi olivatkin aivan makosasti kuivuneet. Ulkona on satanut vettä koko päivän mutta me tehtiin kesä varaston päätyyn vanhasta kylmiöstä purettujen hyllylevyjen suotuisalla avustuksella. 
Uskoni kesään on välillä koetuksella mutta eilen huomasin puissa alkavat hiirenkorvat. Sillä jaksaa yhden tai kaksi sateista päivää ihan kevyesti.

5/11/2012

Viikon loppua.
Katselin tänään ruokakaupassa torttuja. Siinä oli kinuskitorttua ja vadelmavastaavaa, jotain sitruunaistakin. Huomasin siinä niitä katsellessa, että se on vissiin äitienpäiväkin ihan ovella. 
Tämä viikko on ollut puuroinen. Kodinhoitohuoneen pöytä on täynnä viikkaamatonta pyykkiä, roskapussi haisee ja villakoirat juoksevat kilvan ovelle toivottamaan taloon tulijan tervetulleeksi. Se on semmoista tämä elämä välillä.

Järkytykset opettavat. 
Tämä suru on iskostanut huuruiseen päähäni entistä vahvemmin jo aiemmin ymmärretyn elämänohjeen. Sen, että arki on parasta. Ei aina huvita siivota tai pestä pyykkiä mutta nekin voi jättää välillä tekemättä. Tekee mieluummin jotain piristävää, josta kaikille tulee parempi mieli. Tai sitten ottaa lapsia mukaan auttamaan, tekemään yhdessä. Pienikin osaa tyhjentää astianpesukonetta apuna tai ripustaa pyykkejä. 
Vaan niin se vain kuitenkin varsin usein on, että kiireinen maamo haluaa tehdä itse, että saa nopeammin. Aivan kuin olisi joku kiire johonkin. Ei arjesta voi olla kiire mihinkään, sitä vartenhan täällä ollaan. Elämässä arkea yhdessä tärkeimpien kanssa. Suru opettaa arvostamaan entistä enemmän sitä, mikä on oikeasti tärkeää.

Höttöinen pää ja arka mieli on varmasti seuralainen vielä pitkän matkaa tässäkin talossa. Elämä opettaa joskus kovalla kädellä. Tämä blogi tulee kuitenkin jatkossakin olemaan pintaa oikeasta elämästä, sillä tärkeimmät asiat ja syvimmät tunteet pidetään itsellä. Nauretaan ja itketään, yksin ja varsinkin yhdessä tärkeimpien kanssa.

Postipoika toi alkuviikosta muistoja herättävän sinappisen laukun, joka on peräisin täältä. Aivan koululaisolo iskee, kun tuon laukun nykäisee selkäpuolelle keikkumaan. 
Eilen ovenraosta työntyi sisään varsin ruma lampuntekele. Tuo kaveri saa maalia pintaansa mitä pikimmiten, sitten pitää vielä keksiä sille jokin oiva roikkumispaikka. Se on kevät nyt, kaikinpuolin.