.

4/30/2011

Rattosaa vappua teille kuomille!
Munkki- ja simalähetyksiä otetaan vastaan, vastalahjana tarjotaan mikrolounas.

4/29/2011

Illanratoksi saimme noutaa postista hartaasti odotetut lamput keittiöön ja sitä myöten myös pari mieheltä salaa tilaukseen lisättyä asiaa. Sokeripurnukka ei tosin kysellyt kun hyppäsi ostoskoriin, joten sille en ikäänkuin voinut mitään. Palikkatorni on kirpparilöytö.

Tätä tekstiä näpyttävät nakit ovat jämähtäneet pituuskasvussa samalla viivalle tuon mainitun henkilön yleissivistyksen kanssa. Heittäisin näin vinkeästi, että jossakin peruskoulun puolivälissä viipottaa meikämatami noilta osin.

Paitsi että nakihtavat sormeni ovat huomattavan pätkät ovat ne monasti myös hyvin lyhytkyntiset. Tämä emäntä kuuluu siihen ihmiskuntaan, joka joutuessaan tiukan paikan eteen heti ensimmäiseksi jyrsäisee kaikki kymmenen sormenkynttään vereslihalle. Kyseessä ei tarvitse olla kuin seuraavana päivänä odottava matikan koe, tuleva lentomatka tai kampaaja-aika, niin snirsk snarsk ja veri lentää.
Vaikka remontti näytteleekin tällä hetkellä elämässämme hyvin suurta roolia, niin se ei silti ole koko elämä. Onhan se raastavaa, että sisätiloissa ei joiltain osin kannata ottaa kenkiä jalasta ulkoa tullessaan tai että tiskit likoavat kodinhoitohuoneen altaassa tai että valmisruoan ajatteleminenkin etoo puhumattakaan siitä, että imuri on tukossa jatkuvasta imuroimisesta.

Ja silti, seitsemän kynttä jäljellä! Aika hyvin näillä hermoilla.
Meikämatami päätti heittäytyä omavaltaiseksi ja aikaistaa arpomista parilla päivällä, jotta saadaan näin kätevästi voittajat selville ennen vappua.

Voittaja on arvottu puolueettomasti ja BAGGUn tuleva omistaja on Laura, joka kirjoitti:
"Osallistun. Luen blogiasi säännöllisesti, mukavaa luettavaa! :) -Laura"

Onnea Laura!

Lisäksi arvottiin lohdutuspalkinnon saaja. Säälipalkintona tällä kertaa RiC-tiskirätti Katokosta.

"Tanskalaisen RiC-merkin tiskirätit on valmistettu 100% puuvillasta yhä uudelleen ja uudelleen käytettäviksi.
Pesunkestävä rätti on ekologinen vaihtoehto keittiön jokapäiväiseen käyttöön."


Onnetar osui tällä kertaa nimimerkkiin Katar, joka kirjoitti:
"Hei, mukana ollaan. Mustavalkoiseen tykästyisin."

Voittajat voisivat kiltisti ilmottaa meikätätin sähköpostiin (osoite löytyy oikeasta sivupalkista) nimensä ja osoitteensa. Lisäksi Laura voisi ilmoitella haluamansa BAGGUn kokoa ja nimeä ja Katar tulevan keittiöystävänsä väriä. Väreissä on mistä valita.

Suurkiitos kaikille osallistujille! Kiitos mukavista viesteistänne ja kauniista sanoistanne, jokainen on luettu ja mieleen painettu.
Tänään pistettiin pikkusisko päiväunille tarkoituksena sillä aikaa pohjamaalata keittiön loput seinät, jotta iltapäivällä päästäisiin vetelemään oikea maali pintaan. Maalipurkkiin kurkkaaminen tuotti kuitenkin ankaran pettymyksen - pohjalla oli valkeaa litkua säälittävät pari senttiä. No, onpahan hyvä tekosyy laiskotella häitä viettäen.

Aamulla hilppasimme keittiöön perin jännittyneinä. Illalla liipattiin yhteen seinään betoni pintaan, eikä ollut ihan varmaa miltä pinta tulisi kuivuttuaan näyttämään. Hyvä tuli.

Mikroruoka punkee jo korvista pihalle. Tänään testasimme makaronia ja tomaattikastiketta mikroversiona. Hieman loivennetusti voisin todeta, että on sitä joskus parempaakin pöperöä tullut väännettyä.

Jospa huomenna pääsisimme asentamaan keittiön kalusteita paikoilleen. Hiljaa hyvä tulee.

4/28/2011

Remontoivan vappu.

4/26/2011

Aurinkoa on riittänyt tällekin päivälle.
Aamulla nautimme pikaisen aamiaisen uudesta astiastostamme. Tuo astiasto on väriltään valkoinen ja muodoiltaan linjakas sekä tässä vaiheessa remonttia lähes pakollinen, sillä tiskausmahdollisuudet ovat vähintäänkin suppeat kun keittiö on poissa pelistä. Materiaaliltaan nuo ruokailuvermeet ovat pahvia.

Kirpparikierroksen kautta kävi tiemme kukkaostoksille. Toki tiedämme, että mahdollisesti takatalvi vielä yllättää. Niin on käynyt ainakin parina edellisenä vuonna, kun olen innosta pinkuen istuttanut horsmakkeet purkkeihin. Kummasti nuo kyllikit silti jaksoivat elää kukkeana syksyyn asti vaikka saivatkin keväällä päälleen lumihunnun. Viherpeukaloa ei tässä talossa ole juuri näkynyt mutta uhkarohkeutta kyllä.

Unikot on eri nättejä mutta sanovat söpöläisten olevan myrkyllisiä. Jälkikasvuni ei ole tähän mennessä osoittanut mielenkiintoa koristekukkien mussuttamista kohtaan mutta mikäli tätä himoa alkaa ilmetä, niin heivaamme kukkaset johonkin vähemmän matalaan maastoon kukkimaan.

Yllänähtävät kuvat ovat niin mahottoman herttasenkotosia, että lienee pakko paljastaa myös tarinan toinen puoli. Kun kukkasia kamerallani tähtäilin ja sitten selkäni niille käänsin, oli vastassa oleva näky jotain ihan muuta:
TADAA!

Tuokoot kukkaset vähän piristystä tähän harmaaseen remonttielämään.

4/23/2011

Tänään on nautittu kauniista ilmasta ja revittyrevittyrevitty taloa palasiksi.
Runsaille apujoukoille kuuluu kiitos, sillä tänään on saatu aikaiseksi melekosen paljon. Kiitos siitä kaikille apuna olleille!

Jaa että mitä oli se puhe siitä siististä remontoinnista?

4/22/2011

Lastenhuone valmistui tovi sitten mutta suunniteltu parvisänky ei ole liikahtanut ajatustasolta käytännön toteutuksen suuntaan sitten milliäkään. Syynä saattaa olla tämä muu pikku näpertely tässä lähiaikoina.

Poikasen huonomaalinen ja reikäinen sänky tökki meikäemokin silmäkalvoilla sen verran, että jotain oli tehtävä. Muutama toveri on heittäytynyt luovaksi ja askarrellut lapsoselleen sängyn sängynaluslaatikosta. Ja kah, yllättäen tämäkin matami muisti omaavansa kyseisenlaisen lodjun, joka oli seissyt varastoa tukkimassa jo hyvän aikaa. Sänky siis odotteli tekijäänsä ja mikäpä sen rattoisampaa, kuin toverin idean varastaminen. Siispä ryhdyin toimeen!

Poikasen kasvaessa liian pitkäksi laatikkonukkujaksi, on hyvä aika aloittaa parvisängyn nakertelu. Pikkusisko perikööt laatikkosängyn.
Iloista pääsiäistä kuomikset! Koittakaa olla tappelematta!

4/20/2011

ARVONTA

Tänään on melkoisen himmeä ilmasto ja luntakin sataa. Kannatti kantaa puutarhakalusteet eilen vuoden ensimmäisen ulkoiltapalan kunniaksi pihalle, kun nyt niitä peittää lumikerros. Meikätäti janoaa piristystä, jotta usko kesän tulemiseen pysyisi päällimmäisenä ajatuksena tuota valkoista katsellessa.

Omalta osaltani tahdon osallistua kansalaisten piristämiseen järjestämällä arvonnan.

Arvonnan voittona monikäyttöinen laukku.

"BAGGU perustuu ikonisen muovisen ostoskassin muotoon, mutta tekee saman työn vahingoittamatta ympäristöä.
Eikä BAGGU ole ainoastaan ostoskassi. Se on loistava myös matkoille, kuntosalille tai täydellinen pieneksi lahjaksi. Koska uudelleenkäytettävät kassit vähentävät jätettä vain kun niitä käytetään, BAGGU on mahdollisimman kevyt; Näin se on helppo pitää mukana ja käyttää aina tarpeen yllättäessä."

Voittaja valitkoon värin ja koon mielensä mukaan. Laukku on kotoisin Katokosta, josta myös yllänähtävät kuvat lainassa. Liikkeen sivuilta pääsee tutkimaan tarkemmin värivaihtoehtoja.

Osallistua voi jättämällä merkin itsestään tämän ilmoituksen kommenttilootaan. Osallistumisaikaa on aina toukokuun ensimmäiseen päivään saakka. Onnea arvontaan!

Arvonta on nyt päättynyt ja voittaja kohta tiedossa.
Kiitos kaikille osallistuneille!

4/18/2011

Jokainen meikämartan tunteva henkilö tietää, että sisäkukissa ei tämän hoitajan huomissa kovinkaan kauan henki pihise.
Poikkeuksiakin tosin löytyy. Kerran oli nimittäin niin sitkeä horsmankuikelo, että se ei meinannut heittää henkeään vaikka kuinka yritti. Lopulta jouduin murhaamaan tuon kukkaparan ja ilmeisesti poden siitä vieläkin huonoa omaatuntoa, koska tuota traagista tapausta vielä tänä päivänä ajaudun muistelemaan.

Tämä kukkamurhari on asunut omassa talossa elämänsä viimeiset neljä vuotta ja sitkeästi yrittänyt opetella puutarhan pitoa. Toisinaan on onnistanut hyvin, toisinaan hyvin huonosti.
Joka vuosi on innosta puhkuen istutettu ensimmäiset kukkaset laatikoihin huhtikuussa ja yhtä monta kertaa ne on pelastettu yllättäen ilmaantuneen lumimyräkän alta sisätiloihin.

Taimitarha viihtyy vielä sisätiloissa ja on jopa hengissä. Tuskin maltan odottaa sitä päivää, kun nuo pienet taimilapset saa istuttaa ulos tuoreeseen multaan auringon hellittäviksi. Snif, on se haikeaa kun lapset lähtevät maailmalle.

Kastelupuoleen panostin tänään, sillä ohiliruttava juomalasi raastoi hermoa. Nättiä muotoilua noissa tovereissa.
Kah, uusi viikko kehissä taas. On se kumma miten tämä aika hurajaa! Ei meinaa tämmönen laiskanpötikkä matami pysyä perässä tässä päivien karkelossa.

Tänään saimme kuulla iloisen uutisen; enää muutama päivä niin meillä on uusi keittiö! Se onkin sitten ihan eri asia milloin se saadaan paikalleen mutta onhan toki hauska tietää, että tuolla se sitten odottelee. Sitähän voi sitten käydä välillä vaikka autotallissa silittelemässä, jos oikein ikävä ja laiskuus iskee.

Tänään lähdin tämän asian kunniaksi lamppuja metsästämään. Ihan käytävän ja porraskuilun seinään toki mutta vähän keittiötäkin silmälläpitäen. Löysin lamppuja ja tuon tukevan maitokannun. En tiennyt tarvitsevani sitä, ennen kuin näin alennuslapun sen kyljessä.

Kannun vieressä kukkii tämän kevään ensimmäiset kukkaset, kolmevuotiaani poimimana.

4/16/2011

Meillä on tänään nähty järjetön määrä liisteristä tapetinriekaletta, litroittain hiirenpapanoita, kasoittain puolipaneelia, tolkuttomasti kaikenmaailman murua ja purua sekä valtaisa kasa levypintaista roskamateriaalia, jotka nyt sitten lämpimän ilmaston laskeutuessa kätevästi tukkivat koko terassin.

Mutta kuulkaatte! On aivan sama miten paljon roskaa, hiirenpapanoita tai mäntypaneelia päällemme sataa - nyt tehdään suunnitelmista totta! Kaameen jännää tämmönen.
Muutama päivä takaperin aloittelimme keittiön ja olohuoneen purkamista.
Innoissaan meikätäti rynnisti olohuoneen ruusutapetin kimppuun, kunnes yllättäen iski pienoinen haikeus. Onhan tuo tapetti silti jotenkin niin sympaattinen! Raavintalasta vapisi kädessä esiin pyrkivän nyyhkäyksen ravistaessa rintalastaa, kunnes yllättäen kuulin viereisestä huoneesta kummaa kolinaa.

Laahustaessani paikalle tajusin äänen tulevan vaatekaapin alalaatikosta. Raotin hieman lootaa, jolloin vastassani oli kaksi kappaletta vinhasti pyörivää tapettirullaa, jotka hyvin syyttävästi katselivat meikämartan puoleen. Silloin tajusin, että pelkällä sympaattisuudella ei pitkälle pötki. Silittelin Ruutukaavan tyytyväiseksi ja vannoin, että pian nuo laatikkoon säilötyt paratkin jo pääsevät tulevalle aitiopaikalleen. Sitten suljin laatikon ja pistin lastan raapimaan.

Onnekseni omaan repimistä rakastavan kolmevuotiaan, joka hyvin avuliaasti auttaa remontoinnissa sille päälle sattuessaan.
Auki revittyä seinää piristää eilen Italian tuliaiseksi saatu pitkänokkainen puupoika.

Tänään alkaa ankarat karkelot, ehkä suurin repimisrupeama tämän remontin osalta, kun kaikki armaat velupoikani saapuvat repimistalkoisiin. Kohtapa se sitten nähdään miten matamille käy ilman keittiötä!

4/15/2011

Kaali jakaa kansaa. Tunnustettakoot, että meikämartta ei hamassa lapsuudessaan tiennyt mitään kamalampaa kuin pehmeä kaali. Täytyy tosin todeta, että kyse oli ainoastaan hajusta, ei mausta. Sillä on vaikea inhota jotain, mitä ei ole maistanut.

Maistoin kaalilaatikkoa ensi kertaa pakon edessä ollessani 18-vuotias. Siis aikuinen, ainakin iän puolesta. Tuolloin silloisen poikaystäväni äiti oli valmistanut kaalilootaa. Naama vihertäen astuin keittiöön, jossa kaalin haju iski vastaan kärpäslätkän lailla. Silmämunani tähysivät villisti ympäri huonetta, kun aivot kehittelivät kuumeisesti pakoreittejä mahdollisten hätätapausten varalle. Hätätapauksiin luetaan vaikkapa suonenveto pohkeessa tai ylipitkäksi venyvä puhelu, jonka aikana mokoma kaali olisi ehtinyt mennä syömäkelvottomaksi.

Istahdin pöytään sieraimet epäluulosta väpättäen. Annostelin lautaselleni niin vähän ruokaa kuin vain kehtasin. Käsi vapisten hamusin haarukkaani tuota epämääräisen näköistä apetta. Suljin silmäni silkasta pelosta ja livautin haarukallisen ääntä kohden.
Voi jummi, tuo hetki muutti elämäni! Rakastuin kaalilodjuun ikihyviksi.

Nykyään tämän perheen lempiruoka on kaalipata, joka pesee kaalilaatikon ainakin helppoudessa. Se on kevyt, se on täyttävä, se on ehtaa kaalia. Suosittelen!

Kaalipata
4 annosta
400 g jauhelihaa
2 sipulia
3 isoa porkkanaa
1 kg keräkaalia
1 lihaliemikuutio
1,5 dl vettä
2 dl ruokakermaa
(suolaa)

1. Ruskista jauheliha. Lisää silputut sipulit ja karkeaksi raastetut porkkanat.
2. Siirrä seos isoon kattilaan. Lisää loput ainekset.
3. Anna hautua rauhassa kannen alla noin tunnin ajan.
4. Syö nauttien, kera puolukkahillon ja tuoreen leivän. Näkkärikin passaa. Yritä säästää jotain kaverillekin.

4/14/2011


Tänään pikkusiskon päikkäriaikaan raastoimme isovelun kanssa keittiöstä tapetit jätesäkkiin. Tuntuu mahottoman hyvältä nähdä raakaa seinäpintaa odottamassa uutta asuaan.

Pöydällä sinnittelee elämäni ensimmäinen taimisto. Peukut pystyssä on hankala remontoida, mutta tähän asti se on kannattanut.
Eilen illalla sanoimme hyvästit pätkälle olohuonetta ja keittiötä erottanutta seinää. Johan alkoikin tulla valoa tupaan! Tästä on hyvä aloittaa tämän talon suurin remonttirupeama.

4/12/2011

Joitain viikkoja sitten törmäsin lehdessä mainokseen, joka mainosti tätä putiikkia. Sivulle klikkailu kannatti, sillä sieltä löytyikin kaikkea nastaa.

Värikäs juliste tahtoi valkoisen keittiön kaveriksi ja pian se kolahtikin postilaatikkoon. Aika näyttää killuuko tuo väriläiskä lopulta keittiön vai työhuoneen seinällä.

4/11/2011

Ylimmässä kuvassa emännät seisovat ryhdikkäästi rinta rinnan huolimatta siitä, että paikkansa talossa vie vielä toistaiseksi huoneesta toiseen ilman päämäärää.
Eilen huomasin noissa pienissä tädeissä jotain merkillistä. Nimittäin sen, että suupielet valuvat aina vain alaspäin mitä pienemmäksi tätsy muuttuu. Kuuluuko tämä tämänlaisiin emäntiin yleensäkin vai onko kyse vain meikämartan kirpparilöydöstä?
Oli asia miten hyvänsä, niin kuitenkin tästä jo voimme kätevästi päätellä, että on hyvä olla pikkusen tuhti.

Eilen saimme yllärivieraita kauempaa ja olikin mahottoman rattosa ilta. Ja niin hellyttävä ja pieni kummityttö, että oikein emokinkin herkäksi veti.

Tämän viikon maanantai jatkuu nyt puistokeikalla, jospa tuo nuppikin vähän virkoaisi. Ilta kuluu pensselin varressa, jotta saadaan työhuoneeseen muutakin kuin kirjahyllyt.

Hyvää maanantaita!

4/10/2011

Työhuone on vielä joiltain osin kesken mutta onpahan joku seinä jo valmiskin. Tänään ei meikämartta malttanut odotella huoneen valmistumista, vaan asetteli syvällä hartaudella armaat toverinsa riviin. Väreittäin totta kai.

Huoneeseen suunnitellun liian suureksi osoittautuneen sohvan paikalla länöttää tällä hetkellä ulos hankitut tuolit, jotka eivät kuvatessa suuremmin auringonpaisteesta välitä. Tai sitten kuvan ottaja ei hallitse kameraansa, sekin voi olla.
Aurinko teki huimia taideteoksia mustalle seinälle, melkoinen epeli.

4/09/2011

Nyt on kuulkaat pienet itsekehut paikallaan. Meikätäti ja miekkosensa ovat ahertaneet tässä parin päivän aikana remonttia eteenpäin enemmän kuin pariin viimeiseen viikkoon yhteensä. Pikkuhiljaa huone alkaa olla valmis, ainoastan listat puuttuu. Tänään maalattiin viimeinen maalikerros ja asennettiin lattia.

Tätä tekstiä naputtavalla henkilö on eräs erittäin paha taipumus. Tuo taipumus tuottaa toisinaan helpotusta sisustamiseen mutta joskus se myös ohjaa ojaan. Tänään kävi niin. Tuon taipumuksen nimi on Mielessä sisustaminen.

Katsokaas. Eräs yö heräsin siihen, että päässäni oli visio tulevasta työhuoneesta. Mieleeni piirtyi kuin itsestään seinien värit, lattian sävy, oivasti asetellut huonekalut, taulut ja poronsarvet lamppuineen kaikkineen. Sohvakin oli löytänyt paikkansa.

Tänään rahtasimme kirpparisohvan huoneeseen kirjahyllyjen paikkoja mallaillessamme. Ja kuulkaa, visio teki tepposet! Sohva oli juuri tuolle kyseiselle paikalle ihan liian suuri. Ensi yölle toivon oikein väkevän vision siitä, mitä sohvan paikalle tullaan tulevaisuudessa asettamaan. Mielessä sisustaessa tulee perin harvoin käytettyä mittanauhaa.

Ruusutarhaan paistaa iltaisin aurinko niin vallan somasti. Ruutukaava odottaa malttamattoman seinälle pääsyään alimman laatikon turvallisessa huomassa.

Tehopäivän kruunasi kohta yhdeksänkuinen tytteliini, joka käveli elämänsä ensimmäiset metrit. Tänään oli hyvä päivä.
Muutama päivä sitten sain uudet kaverit.